"Pienen korren katveessa, oli leppäkerttu sateelta piilossa.
Se odotti ja odotti, kunnes aurinko taivaalta porotti.
Hymyili silmät, hymyili suu.
Hymyili sinulle kukapas muu,
kuin pienen leppäkertun naurava suu."
Siskoni pieni tytöntylleröinen täytti yhden vuoden ja tämä kakku meni juhliin tarjottavaksi.
Mutta mutta... Voin kertoa teille salaisuuden... Ei mennyt ihan putkeen kaikki tämän kakun kanssa...
Menin nimittäin kakkujen kanssa siskoni luokse kokoamaan kakun ja unohdin kakkutuet kotiin.
Siinä sitten siskoni kanssa aprikoin, että jaksaisiko kakku kantaa itse itsensä ja päätimme, että jaksaahan se kun on jaksanut ennenkin...
No ei jaksanut ei :( Pikku hiljaa tuo alempi kerros alkoi pullistella, mutta onneksi huomasimme sen ja saimme tilanteen pelastettua ennen kakun lopullista romahtamista.
Harmitus tuosta tilanteesta hieman jäi, mutta toisaalta eihän leipominen aina ole niin vakavaa, vai mitä? Käsillä kun tehdään, niin saattaa sattua ja tapahtua... :)
Kakussa sisällä vaalea kakkupohja sekä valkosuklaa- ja mansikka-mustikkamousset.
Päällinen sekä koristeet sokerimassasta.
Kakun lisäksi juhliin matkasi myös tuhteja suklaamuffinsseja...
Oikein ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!
Voi miten ihana kakku! Ja todella herkun näköisiä muffinsseja! :)
VastaaPoistaKiitos Taru! Sain siskoltani tarkat ohjeet, joiden mukaisesti kakkua pyydettiin koristelemaan ja parhaani mukaan tein työtä käskettyä :) Tyytyväinenhän tuo siskokin oli ja itsekkin pidin kovasti kakun ulkonäöstä... Ja nuo muffinssit ovat sellaisia ihania ja tuhdin suklaisia herkkuja :P
PoistaIhana leppiskakku! :)
VastaaPoistaKiitos Heli! :)
Poista